Olen Retkiapinan kirjoittaja, eli itse sekkailija Iina. Minä röydän menemään, opin tekemällä ja turhia empimättä. Tämä on seikkailuilleni pyhitetty retkeilyblogi.
Pieni seikkailu maistuu aina ja sillä ei ole väliä, vaikka joskus joutuisi nukkumaan keskellä suopursuja vesisateessa riippumatossa tai odottamaan pari päivää lumimyrskyn laantumista teltassa, kunhan tarppi ei vuoda tai teltta hajoa. Ja vaikka niin kävisikin, niin sitten taas sovelletaan.
Olen bloggaillut parikymppisestä asti, pidin vuosia muoti/lifestyle blogia Love-m.i.e. Kasvoin ulos materialistisesta maailmasta, hetkeksi upposin kiireiseen opiskelijaelämään ja työntekoon, sittemmin koronan saattelemana olen taas rauhoittunut ja alkanut löytää takaisin juurilleni, luovaksi takkutukkaiseksi seikkailijaksi.
Olen sellainen ihminen, että kaipaan aina johonkin. Viihdyn kotona muutaman päivän rauhoittuakseni, mutta on se vaan niin tylsää, se samanlainen arkinen elämä. Ennen matkustin ulkomailla jatkuvasti, mutta nykyisen maailmantilanteen ja ekologisemman elämän tavoittelun vuoksi olen siirtynyt Suomen metsiin enkä aio enää viettää lomiani lentäen. Olen pienestä asti kirmannut metsiköissä joten tämä on juurille paluuta. Äiti vieläkin muistuttaa, miten iltaisin noukki päästäni käpyjä ja havunneulasia.
Juon kahvini mustana, rakastan salmiakkia, valokuvaamista, kirjoittamista, brasilialaista jiu jitsua ja seikkailuja. Käyn höntsäkiipeilemässä, melomassa ja tykkään juosta.
RETKIAPINA 